Väkivaltatyötä opiskeltiin naisasiakkaiden näkökulmasta
Väkivaltakoulutus järjestettiin toukokuun viimeisinä päivinä Teams-alustalla. Koulutuksen uutena teemana oli naiset väkivallan kohteena ja tekijöinä. RSKK ja Rikosseuraamuslaitos olivat kutsuneet luennoijiksi asiantuntijoita eri organisaatioista. Kahden päivän aikana luennoille osallistui yhteensä noin 130 riseläistä eri ammattiryhmistä, muun muassa vartijoita, sosiaalityöntekijöitä, erityisohjaajia ja yhdyskuntaseuraamustyöntekijöitä.
Ensimmäisen päivän luennoilla keskityttiin naisiin väkivallan tekijöinä. Teemoja olivat sukupuoli ja väkivalta tilastoissa, käsittelemättömän trauman merkitys väkivaltaiseen käytökseen sekä työskentely väkivaltaa tekevien naisten kanssa.
Riseläisten työn näkökulmasta olennaisina sisältöinä nousivat esille väkivaltaisen asiakkaan kohtaaminen sekä oman ja naisasiakkaan turvan varmistaminen. Koulutuksessa painotettiin asiakkaan rinnalla kulkemista ja kokemusta kuulluksi tulemisesta, rajojen opettamista asiakkaalle sekä rohkeutta ottaa asiat puheeksi. Lisäksi osallistujat saivat tietoa siitä, millaisia ohjelmia Rikosseuraamuslaitoksella on tarjota väkivaltaa käyttäville naisille.
Laajaa yhteistyötä naisten kokeman väkivallan ehkäisemiseksi
Toisena koulutuspäivänä näkökulma vaihtui naisten kokemaan väkivaltaan. Luennoilla kuultiin laajemmin rikosseuraamusalaa velvoittavista sopimuksista ja Rikosseuraamuslaitoksen konkreettisista toimenpiteistä väkivallan ehkäisemiseksi.
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma
Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Elina Ruuskanen kertoi naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman sisältyvän hallitusohjelmaan. Ohjelma valmisteltiin poikkihallinnollisessa yhteistyössä, ja sen koordinaatiovastuu on oikeusministeriössä.
− Suomessa naisiin kohdistuu enemmän väkivaltaa kuin muualla EU:ssa keskimäärin. Suomi on saanut huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeustoimijoilta siitä, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ei ole puututtu tarpeeksi. Vuosittain naisia kuoli henkirikoksen uhreina 15-30, suurin osa oman lähipiiriin kuuluvan, kumppanin tai entisen kumppanin surmaamana, Ruuskanen taustoitti.
Väkivallan torjuntaohjelmassa on peräti 32 GREVIO:n (Group of Experts on Action against Violence against Women and Domestic Violence) suosituksiin perustuvaa toimenpidettä. Toimenpiteet liittyvät mm. tietoisuuden lisäämiseen, ammattihenkilöstön koulutukseen, viranomaisohjeistukseen ja lähisuhdeväkivallan tekijöille tarkoitettuihin ohjelmiin. Erityisteemoja ohjelmassa ovat kunniaväkivalta ja digitaalinen väkivalta.Keskustelussa todettiin aiheen olevan tärkeä Rikosseuraamuslaitoksessa. Kaikki rikosseuraamusalalla työskentelevät naisasiakkaiden kanssa, vaikka heitä ei aiemmin ole huomioitu omana ryhmänään.
Neljä riseläistä koulutettu ohjelmatyön asiantuntijoiksi
Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Sanna Kohvakka kertoi Risen vuoden 2021 tavoitteena olleen kouluttaa työntekijöitä naisiin kohdistuvan väkivallan ja sen puheeksi ottamisen osaajiksi. Keskiössä naiserityisyyskysymyksen kouluttamisessa on ollut Laurean verkkokurssi. Lisäksi on selvitetty, minkälaisia Riseen soveltuvia tekijöitä koskevia ohjelmia on käytössä pohjoismaissa tai Euroopassa.
− Määrärahoilla saatiin lupa palkata työntekijä tekemään torjuntaohjelman käyttöönottoa ja kouluttaa henkilöstöä. Nyt meillä on jo neljä omaa kouluttajaa Risessä ja se on iso juttu, Kohvakka iloitsi.
Vuoden 2022 tavoitteena on jatkaa naiserityisyyskoulutuksia, peruskoulutuksen lisäksi järjestetään täydennyskoulutuksia esimerkiksi ihmiskaupasta ja trauman tunnistamisesta.
MARAK - moniammatillinen riskinarviointikokous
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä Johanna Vaisman kertoi MARAK-työstä Vantaalla. Tällä hetkellä työ keskittyy parisuhdeväkivalta-asioihin, kokoamalla eri toimijat parantamaan yhdessä uhrin turvallisuustilannetta. MARAK tekee asiakkaan tilanteesta 24-kohtaisen riskiarvion, käy läpi asiakkaan toiveet ja tekee toimenpidesuunnitelman.
NAPE – Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunta
NAPEn pääsihteeri Taina Riski kertoi NAPEN toimikunnan hankkeista, joiden tavoitteena on vähentää henkeen ja terveyteen kohdistuvaa rikollisuutta ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Pohjana on Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelman 36 kohtaa. Tavoitteita viedään eteenpäin osana hallitusohjelmaa.
− Tällä hetkellä on käyty yhdessä läpi erityisesti niitä toimenpiteitä, joissa on useampia vastuutahoja toimeenpanemassa. Suurin osa uhreista tulee erilaisista taustoista, joten he kokevat asiat eri tavoin. Tavoitteena on lähteä etupainotteisesti katsomaan, mitkä ovat lähtökohdat ja mihin pyritään kunkin osalta seuraavan reilun kolmen vuoden aikana, Riski sanoi.
Julkaistu 23.8.2022