Opiskelijaa koskevia sääntöjä

Poissaolokäytännöt

Opiskelijan läsnäolovelvollisuus kullakin lähiopintojaksolla on vähintään 80 % (vihreä taso) . Mikäli yksittäisen kurssin hyväksytty suorittaminen vaatii korkeampaa kuin vähintään 80 %:n läsnäoloa, saavat opiskelijat kirjallisesti tiedon asiasta opintojakson alussa.

Mikäli opiskelijan poissaolojen määrä kasvaa, mutta läsnäoloa on yli 60 % (keltainen taso), tutoropettaja kutsuu opiskelijan mahdollisimman pikaisesti keskustelemaan opintojen etenemisestä. Tähän keskusteluun kutsutaan mukaan myös opettaja/t, joiden jaksolla ollaan ”keltaiselle tasolla”. Puuttuvat opinnot tulee suorittaa mahdollisimman pian korvaavilla tehtävillä.

Mikäli opiskelijan läsnäolo jää alle 60 % (punainen taso), opintojakso hylätään ja sen voi suorittaa, kun se järjestetään seuraavan kerran. Korvaavia tehtäviä voidaan ”punaisella tasolla” harkita, mikäli yhtäjaksoinen poissaolo johtuu terveydellisestä syystä (esim. influenssa). Sairaustapauksessa opiskelijan tulee toimittaa lääkärintodistus tutoropettajalle viimeistään neljäntenä poissaolopäivänä. Vastuuopettajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta korvaavien tehtävien antamiseen ja siten jakson hyväksymiseen. Johtaja päättää tapauskohtaisesti hyväksytäänkö korvaavien tehtävien antaminen.

Työssäoppimisjaksoilla opiskelijan poissaolot/virkavapaudet vaikuttavat jaksolle määriteltyjen oppimistavoitteiden toteutumiseen. Koulutusvankilassa poissaolot käsitellään voimassa olevan Virkaehtosopimuksen mukaisesti. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tutkintosäännön 9§ mukaan opiskeluun kuuluvat tehtävät, opintosuoritukset ja läsnäolovelvollisuus opetuksessa määritellään opintojaksokohtaisesti kulloinkin voimassa olevan opetussuunnitelman ja opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan.

Opiskelija on oltuaan poissa velvollinen suorittamaan jaksoon kuuluvia lisätehtäviä, jos havaitaan ettei oppimistavoitteet toteudu työssäoppimisjakson aikana. Opintojaksosta vastaava opettaja voi kuitenkin hyväksyä tapauskohtaisesti vaihtoehtoisia suoritustapoja opintojen suorittamiseen. Erityisestä syystä koulutuskeskus voi poiketa opetussuunnitelmasta johtajan päätöksellä. (kts. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tutkintosääntö 4§, 9§).

Näytön arviointitilaisuus koostuu kokelaan itsearviosta sekä arvioijan ja valvojan tekemien havaintojen koostamisesta arvioksi. Tämä arviointi käydään näyttötilaisuuden jälkeen läpi ja kokelaalle annetaan suorituksesta palaute.

Lyhyesti

• Opettaja kirjaa kaikki poissaolot huolellisesti päiväkirjaan.
• Opiskelijalla itsellään on vastuu huolehtia siitä, että läsnäolovelvollisuus kullakin opintojaksolla toteutuu hyväksyttävällä tavalla.
• Opiskelijalla on poissaolojensa selvitysvelvollisuus ”keltaisella” ja ”punaisella” tasolla. Johtaja hyväksyy tai hylkää tapauskohtaisesti mahdollisuuden ”punaisen tason” poissaolojen suorittamiseen korvaavin tehtävin.
• Johtaja voi erillisestä pyynnöstä myöntää opiskelijalle luvan välttämättömään poissaoloon.
  
  

Varhaisen tuen malli

Opiskelijan tulee noudattaa ja osoittaa valtion virkamieslain 4 luvun 11-22 § viranomaisen ja virkamiehen yleisistä velvollisuuksista säädettyä käyttäytymisvelvoitetta niin virka-aikana kuin sen ulkopuolellakin. Lähiopetusjaksoilla sekä työssäoppimisjakson aikana havaittuihin, opiskelijasta
johtuviin ja opiskelua tai työtä häiritseviin seikkoihin tulee puuttua Rikosseuraamuslaitoksen varhaisen tuen mallin mukaisesti.

Varhaisen tuen mallin mukaisten toimenpiteiden jälkeen opiskelija voidaan määrätä lähiopetusjaksoilla kurinpitokäsittelyyn sekä työssäoppimisen aikana koulutussopimus voidaan purkaa virkaehtosopimuksen mukaisilla irtisanomis- ja purkuperusteilla päättymään välittömästi, ellei se ole yksittäistapauksessa opiskelijan kannalta kohtuutonta. Työssäoppimisjaksoilla opiskelijan tulee noudattaa työturvallisuuslain 4 luvun 18§:n mukaisia työntekijälle asetettuja velvoitteita. Työpaikalla esiintyvää häirintää tai epäasiallisesta käyttäytymistä ei hyväksytä missään muodossa. Siihen puututaan
Rikosseuraamuslaitoksen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun selvittämisen prosessimallin mukaisesti.

Koulutussopimuksen solmiminen työssäoppimisjaksolla ei rajoita Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen järjestyssäännön mukaista oikeutta kurinpitokäsittelyyn eikä opiskelijalle varoituksen antamista, eikä hänen erottamistaan. Lisäksi koulutusvankilalla ja asianomaisella laitoksella on oikeus turvautua normaaleihin virkamiesoikeudellisiin menettelyihin valtion virkamieslain mukaisesti, kuten varoituksen antamisen, virantoimituksesta pidättämisen sekä virkasuhteen päättämisen, irtisanomisen ja purkamisen muodoissa.

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen järjestyssääntö

1. Soveltaminen

1.1. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus on Rikosseuraamuslaitoksen yksikkö. Tässä järjestyssäännössä annettuja määräyksiä noudatetaan Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen toimeenpanemassa koulutuksessa ja oppilaitoksen tiloissa. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen järjestyssääntö koskee soveltuvin osin myös täydennyskoulutuksessa olevia Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehiä sekä ulkopuolisten järjestämien koulutustilaisuuksien osallistujia.

1.2. Järjestyssääntö on nähtävillä oppilaitoksessa ja se annetaan tutkinto-opiskelijoiden käyttöön kurssin alussa. Opiskelijoiden tulee perehtyä siihen ja kääntyä epäselvissä tapauksissa tutoropettajan puoleen.

2. Tavoitteet

2.1. Järjestyssäännön tavoitteena on luoda linja yleiselle järjestykselle ja opiskelua edistävälle ilmapiirille.

2.2. Järjestyssäännön tavoitteena on myös lisätä henkilökunnan ja opiskelijoiden työturvallisuutta.

3. Yleisiä määräyksiä

3.1. Opiskelijan on käyttäydyttävä asiallisesti ja kunnioittavasti koulutuskeskuksen henkilökuntaa ja muita opiskelijoita kohtaan oppilaitoksessa ja sen ulkopuolella. Jokainen opiskelija vastaa omalta osaltaan työrauhan säilymisestä koulutuskeskuksen järjestämissä opetustilaisuuksissa.

3.2. Opiskelijat ja henkilöstö saavat käyttää vapaa-aikanaan arkisin kello 06.00–22.00 ja viikonloppuisin kello 08.00–22.00 välisenä aikana oleskelu-, liikunta- ja luokkatiloja niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Muissa kuin opiskelijoille varatuissa tiloissa on asiaton oleskelu kielletty. Tiloista viimeiseksi poistuva vastaa siitä, että tila jää asianmukaiseen kuntoon, valot on sammutettu, ovet ja ikkunat ovat suljetut.

3.3. Opiskelijoiden tulee käyttää virkapukua tai koulutuskeskuksen järjestämää suojavaatetusta opettajan tai koulutuskeskuksen johtajan erikseen niin määrätessä.

3.4. Kriminologisen kirjaston käyttösäännöt määräävät kirjaston käytöstä.

3.5. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tiloissa ja alueella sekä koulutuskeskuksen järjestämässä koulutuksessa päihteiden käyttö ja päihtyneenä esiintyminen on kielletty. Koulutuskeskuksen johtaja voi antaa luvan alkoholitarjoiluun juhla- ja muissa vastaavissa tilaisuuksissa. Tupakointi on sallittu vain siihen erikseen osoitetuissa tiloissa ja paikoissa.

3.6. Opiskelijoilla on oikeus käyttää heille osoitettuja kopiokoneita opintoihin liittyvän materiaalin kopioimiseen.

3.7. Opiskelijat ovat vastuussa heidän käyttöönsä annetuista tiloista, kalustosta, varusteista ja välineistä vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) mukaan. Rikkoontumisista ja katoamisista on ilmoitettava välittömästi asianomaisen aineen opettajalle tai tutoropettajalle.

3.8. Koulutuskeskukseen tilatut päivälehdet on tarkoitettu henkilökunnan ja opiskelijoiden luettavaksi. Lehdet tulee lukea niiden lukupisteessä.

4. Majoitus

4.1. Kurssihotellin käyttöä koskevat määräykset ja maksuperusteet annetaan erillisessä ohjeessa.

5. Opiskelua koskevat määräykset

5.1. Osallistuminen opetukseen

5.1.1. Saadakseen tutkintotodistuksen opiskelijan on osallistuttava opetukseen ja selviydyttävä opintoihin kuuluvista tehtävistä ja muista opintosuorituksista.

5.1.2. Opintojaksojen opettajat määrittävät läsnäolovelvollisuuden ja enimmäispoissaolojen määrän opintojaksolla. Opintojakson opettajalla on oikeus velvoittaa opiskelija korvaavaan tehtävään poissaolon syystä tai pituudesta riippumatta.

5.1.3. Johtaja myöntää neljä päivää kestävät tai sitä pidemmät poissaolot.

5.1.4. Luvattomasta poissaolosta seuraa kurinpitokäsittely.

5.1.5 Opiskelija voidaan merkitä poissaolevaksi, mikäli hänen terveydentilansa ei salli osallistumista käytännön harjoituksiin.

5.1.6. Opintovilppi

Opintovilppinä pidetään lunttaamista tentissä, toisen opiskelijan tehtävän tai tietojen kopiointia tai osittaista kopiointia sekä lainatun tekstin esittämistä omana tekstinä ilman asianmukaista viittausta lainaukseen. Opintovilppi johtaa annetun tentin tai tehtävän hylkäämiseen sekä kurinpitokäsittelyyn.

Avunanto opintovilppiin johtaa tehtävän tai suorituksen hylkäämiseen sekä kurinpitokäsittelyyn.

5.2 Päivystys

5.2.1. Opiskelijalla on velvollisuus osallistua opintoihin kuuluvaan oppilaitospäivystykseen. Oppilaitospäivystys on osa opetusta. Päivystyksestä ei makseta erillistä korvausta.

5.2.2. Päivystäjän tehtävänä on valvoa järjestystä ja turvallisuutta Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa sekä opastaa ja ohjata koulutuskeskuksessa opiskelevia ja vierailevia yhdessä henkilökunnan kanssa.

5.2.3. Päivystäjän välittöminä ohjaajina toimivat johtajan määräämät opettajat.

5.2.4. Tarkemmat määräykset päivystäjän tehtävistä annetaan erillisohjeessa.

6. Kurinpitokäsittely

6.1. Kirjallinen varoitus

Koulutuskeskuksen johtaja voi, jollei suullista huomautusta katsota riittäväksi seuraamukseksi, antaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevalle kirjallisen varoituksen, jos tämä:

1. on käyttäytynyt koulutuksen aikana Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehelle sopimattomalla tavalla,
2. on laiminlyönyt opetukseen osallistumisen; tai
3. on rikkonut koulutuskeskuksen järjestyssääntöä.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainittuna sopimattomana käytöksenä on pidettävä erityisesti tekoa tai käytöstä, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta rikosseuraamusalalla toimivalle virkamiehelle kuuluvien tehtävien rehelliseen, luotettavaan ja oikeudenmukaiseen hoitoon.

Koulutuskeskuksen johtaja voi antaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevalle kirjallisen varoituksen myös, jos tämä kieltäytyy 17 §:ssä tarkoitetusta päihdetestauksesta tai antaa päihteiden väärinkäytön osoittavan näytteen.

Koulutuskeskuksen johtaja voi ilmoittaa täydennyskoulutuksessa olevan Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen järjestyssääntörikkomuksista tämän työnantajalle.

6.2. Koulutuksesta erottaminen

6.2.1. Koulutuskeskuksen johtaja voi erottaa opiskelijan tutkintoon johtavasta koulutuksesta, jos tämä:

1. on antanut koulutukseen pyrkiessään sellaisia vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, jotka olisivat voineet estää koulutukseen valinnan taikka jättänyt kertomatta sellaisen itseään koskevan olennaisen seikan, joka olisi voinut muodostua valinnan esteeksi;
2. on syyllistynyt koulutuksen aikana sellaisen rikokseen, joka osoittaa sopimattomuutta rikosseuraamusalalle taikka muutoin käyttäytynyt Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehelle sopimattomalla tavalla eikä kirjallista varoitusta ole pidettävä riittävänä seuraamuksena;
3. tutkintoa suorittaessaan kieltäytyy 17 §:ssä tarkoitetusta päihdetestauksesta taikka antaa päihteiden väärinkäytön osoittavan näytteen eikä kirjallista varoitusta ole pidettävä riittävänä seuraamuksena;
4. ei jatka opiskeluaan 23 §:ssä tarkoitetun määräajan päätyttyä taikka perusteita koulutuksen jatkamiselle ei enää ole;
5. laiminlyö toistuvasti tai olennaisella tavalla opetukseen osallistumisen; taikka
6. on toistuvasti tai olennaisella tavalla rikkonut koulutuskeskuksen järjestyssääntöä.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna rikoksena tai sopimattomana käytöksenä on pidettävä erityisesti tekoa tai käytöstä, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta rikosseuraamusalalla toimivalle virkamiehelle kuuluvien tehtävien rehelliseen, luotettavaan ja oikeudenmukaiseen hoitoon.

Erottamista koskeva päätös voidaan panna heti täytäntöön, jollei koulutuskeskus tai hallinto-oikeus toisin määrää. Jos koulutuksesta erottamista koskeva päätös kumotaan, koulutuskeskus päättää opiskelijan siihen mennessä suorittamien opintojen hyväksi luettavuudesta myöhempien vastaavien opintojen yhteydessä.

Tutkintoon johtavasta koulutuksesta erotetun opiskelijan määräaikainen virkasuhde, johon hänet on nimitetty työssäoppimisen suorittamiseksi, päättyy ilman eri päätöstä siitä ajankohdasta, josta hänet on erotettu koulutuksesta.

6.3 Menettely opiskeluoikeutta koskevassa asiassa, kurinpitoasiassa ja huomautusta annettaessa

Ennen opiskeluoikeuden menettämistä tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä, huomautuksen tai varoituksen antamista taikka opiskelijan erottamista on päätöksen perusteena oleva asia, teko tai laiminlyönti yksilöitävä, kuultava opiskelijaa sekä hankittava muu tarpeellinen selvitys.

Opiskelijan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä 1 momentissa tarkoitetussa asiassa säädetään kielilaissa (423/2003). (lisäys)

6.4 Oikaisu ja muutoksenhaku

6.4.1. Opiskeluoikeuden menettämistä, opiskelun keskeyttämistä, varoituksen antamista tai koulutuksesta erottamista koskevaan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua koulutuskeskuksen johtokunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

6.4.2 Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Opintosuorituksen arviointia tai aikaisempien opintojen ja osaamisen hyväksi lukemista koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

6.4.3. Henkilöstön kurinpitomenettelyssä noudatetaan voimassa olevaa virkamieslakia.

7. Päihdetestaus

7.1. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleva on velvollinen koulutuskeskuksen määräyksestä osallistumaan terveydenhuollon ammattihenkilön tai laboratoriohenkilökunnan tekemään päihdetestiin, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija esiintyy päihtyneenä koulutuksessa tai työssäoppimisjakson aikana.

7.2. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi luovuttaa oppilaitokselle kirjallisen johtopäätöksen päihdetestistä. Tätä tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen oppilaan kurinpidosta.

7.3. Koulutuskeskuksen on säilytettävä terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista henkilötiedoista.

7.4. Koulutuskeskus vastaa 1 momentissa tarkoitetusta päihdetestauksesta aiheutuvista kustannuksista.

Vantaalla 2. päivänä toukokuuta 2016

Hannu Kiehelä, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen johtaja

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tutkintosääntö

Rikosseuraamusalan koulutuskeskus
Antopäivä 27.4.2016

Voimassaoloaika 1.5.2016 -

Säädösperusta: Laki rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta 7 § (finlex.fi)

1 § Yleistä

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen tehtävänä on antaa rikosseuraamusalalla tutkintoon johtavaa koulutusta ja täydennyskoulutusta sekä harjoittaa toimialaansa liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Opintojen suunnittelussa, järjestämisessä ja kehittämisessä noudatetaan Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annettua lakia (1316/2006) ja Valtioneuvoston asetusta Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta (29.12.2006).

Opetuskieli on suomi. Opetusta annetaan tilapäisesti myös ruotsiksi tai muullakin kielellä. Opintosuoritukset voidaan antaa myös ruotsin kielellä.

2 § Tutkinto ja tutkintonimike

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa suoritettu tutkinto on ammatillinen tutkinto ja tutkintonimike on Rikosseuraamusalan tutkinto.

Rikosseuraamusalan tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä.

3 § Tutkinnon tavoitteet

Rikosseuraamusalan tutkinto antaa kelpoisuuden rikosseuraamusalan ohjaus- ja valvontatehtäviin siten kuin valtioneuvoston asetuksessa Rikosseuraamuslaitoksesta 17.12.2009/1108 säädetään.

Tutkinnon tavoitteena on antaa valmiudet rangaistusten tavoitteelliseen, turvalliseen, vaikuttavaan sekä yksilön ihmisarvoa ja –oikeuksia kunnioittavaan täytäntöönpanoon.

4 § Opetussuunnitelma

Rikosseuraamusalan tutkinnon opetussuunnitelmassa esitetään tutkinnon rakenne ja kunkin opintokokonaisuuden ja opintojakson nimi, osaamistavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus, opetuksen ja työssäoppimisen määrä sekä vaadittavat suoritukset sekä muut koulutuksen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat.

Opinnot järjestetään opintojaksoina, jotka voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opintojaksosta vastaava opettaja voi hyväksyä vaihtoehtoisia suoritustapoja opintojen suorittamiseen. Koulutuskeskus voi poiketa opetussuunnitelmasta erityisestä syystä johtajan päätöksellä.
Opetussuunnitelman hyväksyy koulutuskeskuksen johtokunta.

5 § Työssäoppiminen

Opintoihin kuuluu osana työssäoppimisjaksot, jotka suoritetaan koulutuskeskuksen hyväksymillä työpaikoilla.

Työssäoppiminen on käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua.

Työssäoppimisen laajuus, tavoitteet, sisältö, toteutustapa ja arviointi määritellään opetussuunnitelmassa.

6 § Opinnäytetyö

Rikosseuraamusalan tutkinnon opinnäytetyö on kirjallinen rikosseuraamusalan aiheesta kirjoitettava työ, jonka tavoitteena on kehittää opiskelijan kirjallisia valmiuksia, itsenäistä tiedon hankintaa ja käsittelyä sekä tietolähteen luotettavuuden arviointia. Opinnäytetyöstä ja sen arvioinnista annetaan muilta osin erilliset ohjeet.

7 § Arviointi

Rikosseuraamusalan tutkintoon johtavien opintojaksojen tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan erilaisten oppimistehtävien, tenttien ja muiden näyttöjen avulla.

• kiitettävä (5)
• erittäin hyvä (4)
• hyvä (3)
• tyydyttävä (2)
• välttävä (1).

Arvosanan muodostumisesta ja arviointimenetelmistä määrätään tarkemmin rikosseuraamusalan tutkinnon opetussuunnitelmassa.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto opintojensa järjestelyistä ja opintojaksokohtaisista arviointiperusteista aina opintojakson alkaessa.

Opintosuoritusten arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada tieto arvioinnin tuloksesta ja arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Opettajan oikaisupyyntöasiassa tekemään päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea muutosta siihen koulutuskeskuksen johtajalta 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.

8 § Opintojen ja osaamisen hyväksi lukeminen

Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi muualla hankittu osaaminen ja muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia. Päätöksen asiassa tekee se opettaja, jonka opintojakson hyväksi luettavat opinnot korvaavat. Opettajan on ratkaistava asia viipymättä.

Opettajan 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua suullisesti tai kirjallisesti päätöksen tehneeltä opettajalta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija sai tiedon päätöksestä. Opettajan oikaisupyyntöasiassa tekemään päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea muutosta siihen koulutuskeskuksen johtajalta 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.

9 § Opetukseen osallistuminen

Opiskelijan on osallistuttava kulloinkin voimassa olevan opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja suoritettava siihen kuuluvat suoritukset.

Opiskeluun kuuluvat tehtävät, opintosuoritukset ja läsnäolovelvollisuus opetuksessa määritellään opintojaksokohtaisesti kulloinkin voimassa olevan opetussuunnitelman ja opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan.

Opiskelija on poissaolon johdosta velvollinen suorittamaan jaksoon kuuluvia lisätehtäviä.
Oppilaitospäivystys on osa opetusta. Päivystyksestä annetaan tarkemmat säännökset koulutuskeskuksen järjestyssäännössä.

10 § Kuulustelutilaisuudet

Kunkin (tenttimällä suoritettavan) opintojakson päätteeksi järjestetään varsinainen kuulustelu. Ensisijaisesti ko. kuulustelu pyritään järjestämään kello 08.00–16.00 joko tuntijärjestelyin tai varaamalla tilaisuutta varten kokonainen päivä. Ellei tämä ole mahdollista, varsinainen kuulustelu järjestetään kello 16.00 alkaen.

Opiskelijan on osallistuttava opintojakson varsinaiseen kuulusteluun ja muihin siihen kuuluviin erillisiin opintosuorituksiin, ellei kuulustelun tai opintosuoritusten korvaamisesta muulla tavoin ole opettajan kanssa sovittu. Opiskelijalla on oikeus jäädä pois varsinaisesta kuulustelusta ainoastaan todistuksella osoitetun oman tai lapsen sairauden taikka muun vähintään yhtä painavan syyn vuoksi. Luvaton kuulustelusta poisjääminen katsotaan yhdeksi hylätyksi suorituskerraksi.

Opiskelijalla on oikeus korottaa uusintakuulustelussa yhden kerran varsinaisessa kuulustelussa hyväksyttyä arvosanaa.

Tultuaan hylätyksi varsinaisessa kuulustelussa opiskelijalla on oikeus kahteen uusintakuulusteluun saadakseen hyväksytyn arvosanan. Opiskelijan, jonka suoritus on hylätty tai joka on ollut poissa kuulustelusta tai uusintakuulustelusta, on osallistuttava seuraavaan uusintakuulusteluun. Uusintakuulustelujen ajankohdat ilmoitetaan opiskelijoille erikseen kunkin lukukauden alussa.
Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti opintojakson opettajalle vähintään viisi päivää ennen sovittua uusintakuulustelupäivää.

Kuulustelun arvosteluperusteet ovat julkisia ja opiskelijalla on oikeus tutustua omia vastauksia koskevaan arvosteluun ja arvosteluperusteisiin.

Jos opiskelija ei suorita hyväksytysti kuulustelua, voi opettaja erityisestä syystä hyväksyä vaihtoehtoisen suoritustavan. Englannin kielen opinnoissa opiskelija voi erityisestä syystä suorittaa lopputestin mukautettuna tavoitteiden ja arviointitavan osalta.

Kirjallisten suoritusten säilytysaika on 1 vuosi tutkinnon suorittamisesta.

11 § Tehtävien palauttaminen

Tehtävät on palautettava määräaikaan mennessä. Perustellusta syystä uuden määräajan asettamisesta voidaan sopia opettajan kanssa. Määräajan ylittäminen muusta kuin opettajan hyväksymästä syystä voi johtaa tehtävästä annettavan arvosanan alentamiseen yhdellä numerolla.

12 § Opiskeluoikeuden menettäminen

1. jollei opiskelijaksi hyväksytty ole ilmoittautunut koulutuskeskuksen opiskelijaksi Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetun lain 11 §:ssä säädetyllä tavalla;
2. jos opiskelijalla on todettu sellainen sairaus tai vamma, joka ilmeisesti on pysyvänä esteenä koulutukseen osallistumiselle ja tutkinnon suorittamiselle, tai
3. jollei opiskelija ole suorittanut opintojaan opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa eikä koulutuskeskus erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen.
4. Opiskelijan tulee pyydettäessä antaa koulutuskeskukselle 1 momentin 2 kohdan mukaiset terveydentilan arvioinnissa tarkoitetut tiedot.

13 § Opiskelun keskeyttäminen

Koulutuskeskuksen johtaja voi keskeyttää tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan hakemuksesta tämän opiskelun enintään kahden vuoden määräajaksi.

Koulutuskeskuksen johtaja voi omasta aloitteestaan keskeyttää opiskelijan opiskelun enintään yhden vuoden määräajaksi kerrallaan pitkäaikaisen sairauden vuoksi tai jos opiskelija ei kykene suorittamaan opintojaan hyväksytysti opetussuunnitelman mukaisesti, opiskelijaan kohdistuvan rikoksen esitutkinnan ajaksi tai muusta vastaavasta painavasta syystä.

Opiskelijan tulee pyydettäessä antaa koulutuskeskukselle terveydentilansa arviointiin tarvittavat tiedot.

14 § Opiskelun kesto ja sovellettavat opiskelumääräykset

Opiskelijan tulee suorittaa opinnot opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa kuitenkin enintään kahden vuoden kuluessa tutkinnon aloittamisesta.

Opiskelijaan, jonka opinnot ovat olleet keskeytyneenä tai jonka opiskeluoikeutta on siirretty, ja joka palaa jatkamaan opintojaan, sovelletaan pääsääntöisesti opintojen uudelleen aloittamisen hetkellä voimassa olevia tutkintovaatimuksia. Koulutuskeskus päättää opiskelijan aikaisempien opintojen hyväksi luettavuudesta opiskelijan tullessa jatkamaan opintojaan.

Aikaa, jona opinnot ovat keskeytyneenä, ei lasketa opintojen enimmäisaikaan.

15 § Tutkinnon suorittaminen ja tutkintotodistus

Rikosseuraamusalan tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on hyväksytysti suoritettava vahvistettuun opetussuunnitelmaan sisältyvät opintojaksot ja työssäoppimisjaksot sekä laadittava opinnäytetyö.
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus antaa todistuksen rikosseuraamusalan tutkinnon suorittamisesta edellä mainittujen suoritusten tultua suoritetuiksi hyväksytysti.

16 § Muutoksenhaku

Opiskeluoikeuden menettämistä ja opiskelun keskeyttämistä koskevaan päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua johtokunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätökseen, johon saa hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Edellä tarkoitettuun oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta siten, kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Opintosuoritusten arviointia ja aiempien opintojen hyväksi lukemista koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Hallinto-oikeuden opiskeluoikeuden menettämistä tai opiskelun keskeyttämistä koskevassa asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

17 § Voimaantulosäännös

Tämä tutkintosääntö on hyväksytty Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen johtokunnassa 27.4.2016.
Tutkintosääntö on tullut voimaan 1.5.2016.

‍Palaa sivulle opiskelijana RSKK:ssa

‍