Lähiesimiesten osaamista kehitettiin ammattitutkintoon asti

Vuonna 2021 Rikosseuraamuslaitoksessa perustettiin työryhmä pohtimaan esimieskoulutuksen uudistamista. Vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen rikosseuraamusesimiehille suunnattu koulutus päätettiin pilotoida oppisopimusmallilla ja kumppaniksi valikoitui Stadin ammatti- ja aikuisopisto.

Koulutus oli nyt aiempaa laajempi ja sen sisältö pureutui enemmän henkilöstöjohtamiseen ja itsensä tunnistamiseen esimiesasemassa. Koulutuksen aikana opiskelijat tekivät muun muassa oman esimiestyön kehittämissuunnitelman ja 360-arvioinnin, jossa saivat palautetta esimieheltään, kollegoiltaan sekä työntekijöiltään. Työosuus ja näytöt suoritettiin työpaikoilla ja työpaikkaohjaajina toimivat pääasiassa vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen apulaisjohtajat.

− Sisällön suunnittelussa pyrittiin huomioimaan Risen työn näkökulma. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus valita koulutuspäivien tarjottimelta itseä kiinnostavia aiheita, kuten tiedolla johtamista, esihenkilön hyvinvointia ja haastavia tilanteita, Stadin AO:n opettaja Taina Sahlstén-Matilainen kertoi.

Päivä työelämän vuorovaikutus- ja tunnetaitoja

Yksi tutkinnon osioista oli työelämän vuorovaikutustaidot ja tunnetaidot työelämässä -teemainen koulutus. Koulutuspäivä järjestettiin hybriditoteutuksena, muutama rikosseuraamusesimies osallistui Teamsin kautta ja suurin osa paikan päällä RSKK:ssa. 

Koulutuspäivän aloitti Stadin ammattiopiston opettaja Niina Pihlaja aiheenaan työelämän vuorovaikutustaidot. Lounaan jälkeen Taina Sahlstén-Matilainen jatkoi tunnetaidoista ja päivän päätteeksi tehtiin ryhmätyö, jossa käytiin läpi erilaisia, opiskelijoiden työssään kohtaamia esimiestyön haastavia tilanteita ja mietittiin yhdessä tilanteisiin soveltuvia toimintatapoja ja ratkaisuvaihtoehtoja.

Päivän aikana nousi esille mm. viestintätaitojen eri kontekstit, kuten ryhmätilanteet, kokoukset ja esitykset. Pihlajan näkökulma aiheeseen oli armollinen, onhan esiintyminen lopulta vain mahdollisuus sanoa haluamansa:

− Suomalaisen kulttuuri on ollut perinteisesti puhujakeskeistä, puhujaa on pidetty tietäjänä. Ei yleisö kuitenkaan odota, että puhuja on supertähti, ellei hän sitä ole. Suomalainenkin kulttuuri on tässä muuttumassa.

Viestinnän motiiveja ja perillemenon haastavuutta käsiteltiin myös laajasti.

− Emme osaa olla objektiivisia vaan teemme päätökset tunteen varassa. Sekä viestin välittäjä että vastaanottaja seulovat ja muokkaavat informaatiovirtaa suotimien, kuten ennakko-odotusten ja itsetunnon kautta. Ihmisten erilaiset taustat vaikuttavat tarkkaavuuteen, Pihlaja valaisi.

Työkaluja käytännön työhön

Koulutus sai osallistujat miettimään asioita tosielämän tilanteiden kautta ja keskustelu oli aktiivista. Yhteisiä kokemuksia jaettiin liittyen omiin asennehaasteisiin ensimmäisissä asiakastilanteissa tai ennakkokäsityksen muuttumiseen esimerkiksi työntekijän haastattelutilanteessa.

Edellispäivänä oli ollut työhyvinvoinnin ja muutoksen hallinta -teemainen koulutuspäivä, jonka rikosseuraamusesimiehet kokivat antaneen erityisen paljon työvälineitä omaan työhön ajankohtaisissa muutostilanteissa.

− Esimerkiksi Roti on nyt kaikilla meillä hyvin mielessä. Koulutuksen aikana on saanut uutta siihen, millä tavalla pystytään edistämään muutoksen tulemista omille alaisille ja auttamaan muutoksen keskellä. Se on kaikille uutta, siihen osallistuu johto ja työntekijät. Lisääntyi ymmärrys siitä, että muutos on jokaiselle subjektiivinen kokemus, koulutukseen osallistuneet pohtivat yhdessä.

Lähiesimiestyön ammattitutkinnon suoritti 15 rikosseuraamusesimiestä. Yhteistyömalli koettiin onnistuneeksi, sillä seuraava koulutus on päätetty aloittaa ensi vuoden tammikuussa.

‍