Ammattina vartija

Rikosseuraamusalan tutkinnon suorittanut vartija huolehtii yhteiskunnan, vankilan henkilökunnan ja vankien turvallisuudesta. Vartija osallistuu myös kuntoutustehtäviin kuten päihdetyöhön ja vankien vapaa-ajantoimintojen ohjaukseen. Usein ammatista käytetään nimeä vanginvartija.


Parrakas, vartijan univormu päällä oleva mies kat­soo videoku­vaa pie­nel­tä ruu­dul­ta.


Vartijana pääsee tekemään vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä uusintarikollisuuden ehkäisemiseksi. Ammatissa tarvitaan vastuullisuuden ja vuorovaikutustaitojen lisäksi muun muassa turvallisuus- ja valvontatyön hallintaa, kuntoutuksen ja ohjauksen osaamista sekä alan lainsäädännön ja määräysten tuntemusta.

Turvallisuus- ja valvontatehtävien hoitamisen perustana on ammatillinen vuorovaikutus ja sitä kautta vangin tuntemus. Lähtökohtana on vakaa ja turvallinen toimintaympäristö, jossa minimoidaan vankien väliset ja henkilökuntaan kohdistuvat turvallisuusuhat, päihteiden käyttö sekä epävakautta aiheuttavat tekijät. Vaikka puhuminen on vartijan tärkein työväline, toisinaan tarvitaan myös voimakeinoja. Turvallisuuden varmistaminen edellyttää kykyä ennakoida ja analysoida turvallisuusriskejä.

Vartijan työ on monipuolista

Vartijan työympäristönä on suljettu vankila tai avovankila. Työnkuva on muuttunut entistä monipuolisemmaksi. Vangin kanssa tehtävä tavoitteellinen lähityö tähtää vangin rikoksettomaan elämään.

Vartijan työ on tarkoin säädeltyä. Sitä ohjaavat vankeinhoidon lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet sekä Rikosseuraamuslaitoksen arvot: ihmisarvon kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja usko ihmisen mahdollisuuksiin muuttua ja kasvaa. Ammatissa on tunnettava rikosseuraamusalan toiminnot ja toimintatavat sekä enenevässä määrin myös sidosryhmien toiminta.

Vartijan tehtäviin kuuluu vastaanottaa laitokseen tulevat vangit, perehdyttää heidät talon tavoille sekä neuvoa ja opastaa. Valvonta on jatkuvaa ja ympärivuorokautista toimintaa, jossa seurataan vankien tekemisiä ja ohjataan heitä. Valvonnan luonne vaihtelee laitoksittain, avovankiloissa valvontaa on luonnollisesti vähemmän. Vartija on vankilan työntekijöistä eniten vuorovaikutuksessa vangin kanssa ja ainoa, joka on ympäri vuorokauden paikalla. Työ on vaativaa ihmissuhdetyötä, joka edellyttää tasapainoisuutta, tervettä itsetuntoa, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä ristiriitojen sietoa ja ratkaisukykyä.

Vartijat tekevät vangeille sekä heidän käytössään oleville tiloille, asunto-osastoille ja työpisteille tarkastuksia muun muassa kiellettyjen esineiden ja aineiden löytämiseksi. Tehtäviin kuuluu valvoa vangin ja hänen vieraidensa tapaamisia. Vartija saattaa myös tarvittaessa vangit laitoksen ulkopuolelle esimerkiksi oikeudenkäyntiin tai sairaalaan sekä eri tilaisuuksiin. Työtehtäviin kuuluu myös opastaa vankilaan tulevia viranomaisia ja vierailijoita.

Lähityö tukee vankeja matkalla vapauteen

Vuorovaikutus vangin kanssa on ammatillista ja tavoitteellista toimintaa. Lähityön tavoitteena on rangaistusajan vaikuttavuus, jossa vankeja motivoidaan ja valmennetaan rikoksettomaan elämäntapaan.

Lähityötä toteutetaan kaikissa kohtaamisissa ja arkipäivän tilanteissa. Lähityöhön kuuluu vartijan oma-aloitteinen rooli vangin kuntoutustyöhön sekä ohjaukseen sekä rangaistusajan suunnitelman toteuttamiseen. Tavoitteena on tukea vankeja yhteiskuntaan sopeutumisessa.

Yhteistyötaitoja tarvitaan työskenneltäessä laitoksen muun henkilökunnan sekä muiden viranomaisten, sidosryhmien ja ammattiryhmien kanssa kuten myös vangin omaisten ja läheisten kanssa. Vankien kanssa tarvitaan ryhmänohjaustaitoja.

Vartijalla tulee olla riittävät perustiedot rikollisuuden syistä, seurauksista ja kontrollivaikutuksista sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista. Hän osaa myös motivoida ja kannustaa tuomittuja rikoksettomaan elämäntapaan.

Työssään vartija käyttää vuorovaikutustaitojaan, vankituntemustaan ja omaa persoonallisuuttaan. Tehtävien hoidossa käytetään tietotekniikkaa muun muassa valvontaan, tiedonhakuun ja raportointiin. Vartijat tekevät useimmiten vuorotyötä, joten alalle tulevan on oltava valmis työskentelemään myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Työtehtävien hoitamisessa myös ajokortti on tarpeen. Ammatissa tarvitaan kykyä sopeutua vaihteleviin olosuhteisiin ja tilanteisiin. Hyvä stressinsietokyky on tarpeen työskenneltäessä erityisolosuhteissa rikoksesta tuomittujen kanssa.

Vartijoiden työllisyystilanne on hyvä

Rikosseuraamusalan työllisyystilanne on hyvä johtuen työn tarpeellisuudesta, tehtävien lakisääteisyydestä ja koulutusmääristä, jotka voidaan sopeuttaa vallitsevaan työllisyystilanteeseen. Varsinkin valvontahenkilöstö työllistyy usein heti perustutkinnon suoritettuaan.

Vartijat työskentelevät oikeusministeriön alaisuudessa toimivan Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa. Rikosseuraamuslaitos vastaa tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta. Laitoksen tavoitteena on omalta osaltaan huolehtia yhteiskunnan turvallisuudesta ja estää uusintarikollisuutta. Rikosseuraamuslaitos työllistää noin 2500 henkilöä, joista noin puolet työskentelee vartijana.

Työn palkkaus‍

Vartijan kokonainen kuukausipalkkaus uran alkuvaiheessa on 2270-2630 euroa riippuen tehtävien sisällöistä eli tehtävän vaativuudesta. Tässä ovat mukana kaikki varsinaiset palkkatekijät.

Tehtäväkohtainen palkanosa vaihtelee välillä 2034 – 2212 euroa. Henkilökohtainen palkanosa on enintään 38 % edellisestä ja lisäksi vartijalle maksetaan kokemusosa, joka on 0-12 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Kokemusosaan vaikuttaa julkisen sektorin työkokemus. (päivitetty 11.8.2023)

Edellisten lisäksi vartijalle maksetaan työaikakorvaukset eli niin kutsutut haittalisät, joiden määrä vaihtelee ilta-, yö- ja viikonlopputöiden määrän vuoksi. Työaikakorvaukset voivat olla 0-20 % kokonaispalkasta eli tehtäväkohtaisen palkan, henkilökohtaisen palkanosan ja kokemusosan muodostamasta palkasta.

Vuonna 2022 Rikosseuraamuslaitoksen vartijan palkka oli lisineen keskimäärin 3 100 euroa kuukaudessa eli 37 000 euroa vuodessa. Ylityökorvaukset, kesälomarahat ja muut palkkiot mukaan lukien keskipalkka oli noin 3 500 euroa kuukaudessa eli 42 000 euroa vuodessa.

Vartijan kelpoisuusvaatimuksena on RSKK:n rikosseuraamusalan tutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto.


Videoita:

Rikosseuraamusalan tutkintokoulutuksen esittely (Youtube.com)
Vartija Mikko Kiiskilä kertoo vartijan työstä (Youtube.com)
Vartija Kari Tauriainen kertoo vartijan työstä (Youtube.com)
Uudenmaan työvoimapalvelujen esittelyvideo vartijan työstä, ei saavutettava (Youtube.com)
Vartija Sanna kertoo Studia-messuilla vartijan työstä (Youtube.com)









Julkaistu 16.5.2023