Koulutuksen sisältö

Ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisen ohella hallinnon lainalaisuuden noudattaminen on Rikosseuraamuslaitoksessa erityisen tärkeää. Tämä johtuu siitä, että Rikosseuraamuslaitos on täytäntöönpanoviranomainen, jonka vastuulla on rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpano. Lakia tulee noudattaa tarkkaan ja sen lisäksi oikeusvaltiossa on tärkeää se, ettei virkamies ylitä toimivaltaansa. Erityisesti laki ja oikeusohjeet on otettava huomioon perusoikeuksien rajoittamisen yhteydessä. Normien tulkinnassa on osattava huomioida harkintavallan käyttöä ohjaavat oikeusperiaatteet, täytäntöönpanon periaatteet sekä vankeinhoitoa koskevat suositukset ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset.

Rikosseuraamusalalla tehtävä työ on haasteellista ja siinä onnistuminen edellyttää kestävää ammattietiikkaa sekä hyvien ja toimivien ammattikäytäntöjen tuntemusta. Tarvitaan myös harjaantumista eettiseen ajatteluun, johon liittyy valmius avoimeen keskusteluun arvokysymyksistä. Alan eettis-normatiivisen perustan vankistamiseksi on tarpeen, että henkilökunta vaalii ammatillisia hyveitä, mutta samalla on osoitettava myös valmiutta ammatilliseen uudistumiseen yhteiskunnallisen muutoksen mukana.

Rikosseuraamuslaitoksessa toimivan virkamiehen on osattava toimia valtionhallinnon yhteisten arvojen ja Rikosseuraamuslaitoksen arvojen mukaisesti. Virkamiehen on tunnettava oikeutensa, mutta myös vastuunsa ja velvollisuutensa. Hänen on osattava edistää hyvää hallintoa ja toimia tuloksellisesti sekä tunnettava laitoksen strategiaa. Vankilassa toimiminen edellyttää hyvää vankeuslain tuntemusta. Tarvitaan erityyppisiä taitoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi vankia tulee ohjata vankeuslain asettamien tavoitteiden mukaisesti. Yksilölliset erot tulee huomioida osana suunnitelmallista täytäntöönpanoa.

Valvonta- ja ohjaustyön peruslähtökohtana on perusoikeuksien tuntemus ja ihmisoikeuksien hyväksyminen sekä rangaistusten täytäntöönpanon lainmukaisuus. Suomen perustuslaki edellyttää virkamieheltä lain tarkkaa noudattamista. Tätä lainalaisuutta pidetään oikeusvaltion keskeisenä tunnusmerkkinä. Tarvitaan myös ymmärrystä vangin elämänhallinnan ja toimintakyvyn tukemisesta ja taitoja ohjata tuomittua pois rikoksen uusimisesta. Tämän ohessa on tärkeää perehtyä rangaistusjärjestelmien kehittymiseen, jotta voidaan ymmärtää, miksi rankaisemme ja miten rankaisu on muuttunut historian saatossa. Opinnot lisäävät myös ymmärrystä rikollisuudesta ja rikolliseen käyttäytymiseen johtavista syistä.

Tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut osaa vertailla erilaisia rangaistusjärjestelmiä ja tuntee pääpiirteissään seuraamusmuotojen synnyn ja kehityksen. Tavoitteena on myös, että hän osaa analysoida rikollisuutta ilmiönä ja osaa kytkeä vangin kanssa tehtävän työn laajempaan teoreettiseen pohjaan ja tietoperustaan. Tärkeää on myös se, että tutkinnon suorittanut osaa hahmottaa vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon osana rikosvastuun toteuttamista osaten toimivilla keinoin ja menetelmin vaikuttaa siihen, että täytäntöönpanolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Virkamiehenä hänen tulee osata edistää hyvää hallintoa ja toimia hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisesti ja tuntea myös täytäntöönpanon periaatteet. Tutkinnon suorittaneen on osattava myös tunnistaa ja arvioida ammattieettisiä tilanteita. Hänen on osattava tehdä eettisiä valintoja ja pystyttävä valintansa asianmukaisesti perustelemaan.

Laajuus: 5 op
Ajoitus: Teoriajakso 1

Opintojakson tavoitteet

opiskelija

• tietää Rikosseuraamuslaitoksen organisaation rakenteet ja toiminnan tarkoituksen,
• tuntee vartijan perustehtävät ja soveltaa vastuuvirkamiesmallin toimintaperiaatteita työssään,
• soveltaa valtion virkamieslain sekä hallintolain keskeisimpiä sisältöjä työssään,
• tuntee valtion työehtosopimuksen keskeisimmät sisällöt,
• ymmärtää työsuojelutoiminnan periaatteet ja
• tuntee Rikosseuraamuslaitoksen työhyvinvoinnin prosessit.

Sisällöt

• Rikosseuraamuslaitos organisaationa ja sen tehtävät
• vartijan toimenkuva ja toimivaltuudet
• vastuuvirkamiesmalli
• virkamieslaki
• hallintolaki
• VES
• työsuojelu
• työhyvinvointi: varhaisen tuen ja kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun prosessit, työyhteisösovittelu

Opintojakson arviointi

Välitehtävät (hyväksytty – täydennettävä − hylätty)
Arvosana tulee lopputentin perusteella
Arviointiasteikko 0 – 5 (0 = hylätty)

Kirjallisuus ja / tai muu lähdemateriaali

Valtion virkamieslaki (19.8.1994/750).
Valtion virka- ja työehdot 2020–2022, Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2020:48.
Mäenpää Olli (2016 tai uudempi) Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, Otava kirjapaino Oy.
Virkamieseettinen toimintaohje (2021) Valtiovarainministeriö.
Varhaisen tuen malli Rikosseuraamuslaitoksella.
Kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun prosessi Rikosseuraamuslaitoksella.
Vastuuvirkamies vankilassa materiaalipaketti.
eOppiva: Valtion virka- ja työehtosopimukset, Hallintolaki haltuun, Työhyvinvoinnin viitekehyksiä, Voikaa hyvin! Työhyvinvoinnin rakennuspalikoita.

Vastuuopettaja

Joona Högnäs

Laajuus: 5 op
Ajoitus: Teoria 2

Opintojakson tavoitteet

• tuntee ihmis- ja perusoikeudet ja osaa huolehtia siitä, ettei perusoikeuksia rajoiteta ilman laillista perustetta,
• ymmärtää miten vapautensa menettäneiden oikeuksien toteutumista ja heidän kohteluaan valvotaan,
• osaa käyttää etiikan peruskäsitteitä tuntien niiden merkityssisällön,
• osaa etiikan perusteorioiden tunnuspiirteet sekä osaa arvioida ja pohtia eettisiä valintoja niistä käsin ja
• osaa tunnistaa eettisesti haastavat työelämän tilanteet sekä toimia niissä lainalaisesti ja ammattieettisesti hyväksyttävällä tavalla asiakaslähtöisesti/vuorovaikutteisesti.

Sisällöt

• ihmis- ja perusoikeudet sekä keskeisimmät vankeinhoitoa koskevat ihmisoikeusasiakirjat ja -sopimukset
• oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä perusoikeuksien rajoittaminen
• Euroopan kidutuksen vastaisen komitean toiminta (CPT)
• YK:n kidutuksen vastainen valvontajärjestelmä sekä kansallisen valvontaelimen toiminta (EOA)
• etiikan peruskäsitteet ja perusteoriat / suuntaukset
• vartijan ammatillisuus ammattieettisten haasteiden valossa rikosseuraamusalalla

Opintojakson arviointi

Kirjallisuus ja muu oppimateriaali

Suomen perustuslaki (731/1999) 1-2 luku, vankeuslaki soveltuvin osin.
Euroopan ihmisoikeussopimus v. 1950 ja sen lisäpöytäkirjat.
Ministerikomitean suositus jäsenvaltioille eurooppalaisista vankeinhoitosäännöistä 2020.
YK:n vankeinhoidon vähimmäissäännöt eli Nelson Mandela -säännöt.
Ihmis- ja perusoikeuksia sekä vankeinhoitoa käsittelevä oppikirjallisuus.
Ammattietiikkaa käsittelevä artikkeli ja soveltuvat otteet oppiteoksista.
Luentomateriaali ja verkkomateriaali.

Vastuuopettaja

Yliopettaja Johanna Hietapakka

Laajuus: 5 op
Ajoitus: Teoriajakso 1

Opintojakson tavoitteet

• ymmärtää rankaisemisen oikeutukseen liittyvät eettiset periaatteet
• tuntee rankaisemisen historiaa ja kehityksen vaiheita
• osaa analysoida kriminaalipolitiikan kehitysvaiheita ja tehdä kansainvälistä vertailua

Sisällöt

• rankaisun oikeutus
• seuraamusmuotojen historiallinen ja kansainvälinen kehitys
• rankaisun hyödylliset tehtävät
• kriminaalipolitiikan muutos ja rankaisun tulevaisuus

Opintojakson arviointi

Arvosana muodostuu hyväksytyistä oppimistehtävistä sekä esseen ja tentin arvosanasta.
Arviointiasteikko 0 – 5

Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali

Laine, Matti. Kriminologia ja rankaisun sosiologia. Tietosanoma Oy, 2014. Soveltuvin osin.
Kivivuori, Janne et al. Kriminologia – rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Gaudeamus 2018. Soveltuvin osin.
Kainulainen, S. & Saari, J. (toim.) Suomalainen vanki. Arjen rakenteet ja elämänlaatu vankilassa. Vastapaino 2021. Soveltuvin osin.
Muu opettajan jakama materiaali.

Vastuuopettaja

Olli Kaarakka

Laajuus: 4 op
Ajoitus: Teoriajakso 1

Opintojakson tavoitteet

• osaa kuvata Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteet ja tuntee organisaation rakenteet,
• kykenee ottamaan vastuuta ja toimimaan rikosseuraamusalan arvojen mukaisesti,
• soveltaa ammattieettisiä periaatteita sekä tuntee Rikosseuraamuslaitoksen vision ja strategian,
• osaa tulkita tutkinta- ja vankeuslain faktatietoa, sisältöä ja tavoitteita, sekä perustella työssä tarvittavat toimenpiteet ja päätökset sen mukaisesti, pystyy tuomaan lainsäädännön hallinnan esille ratkaisumalleissaan,
• tuntee täytäntöönpanon periaatteet,
• ymmärtää vankeuslain ja tutkintavankeuslain määrittämät toimintavaltuudet ja
• tuntee täytäntöönpanoprosessin ja vapaudessa suoritettavien rangaistusten sisällöt.

Sisällöt

• rangaistusten täytäntöönpanon tavoitteet ja eteneminen eri seuraamusmuodoissa
• rikosseuraamuslaitoksen organisaatio, strategia, arvot ja tavoitteet
• tutkintavankeuden toimeenpano ja tutkintavangin asema
• yhdyskuntaseuraamukset ja niiden toteuttaminen käytännössä

Opintojakson arviointi

Kirjallinen tentti
Työssäoppimistehtävät yhdyskuntaseuraamuksista
Työssäoppimisjakso yhdyskuntaseuraamustoimistolla
Opintojakson arvosana muodostuu kirjallisen kokeen ja työssäoppimistehtävien perusteella.
Arviointiasteikko 0 – 5

Kirjallisuus ja muu oppimateriaali

Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano (2.uud.p). RSKK. Oppikirja 1/2016.
Hartoneva, A., Mohell, U., Pajuoja, J. ja Vartia, M. Yhdyskuntaseuraamukset ja vankeus. 2015.
Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavaa henkilöstöä koskeva suositus. VHKK:n julkaisu 3/1999.
Vankeuslaki luvut 1-11, 13-14 ja 19-22 sekä soveltuvin osin asetus vankeudesta.
Tutkintavankeuslaki luvut 1-7, 9 ja 14-17 ja soveltuvin osin asetus tutkintavankeudesta.
Laki Rikosseuraamuslaitoksesta.
Asetus Rikosseuraamuslaitoksesta.
Laki ja asetus yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta.
Rikoslaki 2 c luku.
Asetus ehdonalaisen vapauden valvonnasta.
Rangaistusten täytäntöönpanon aloitukseen liittyvät normistot sekä muut Rikosseuraamuslaitoksen määräykset ja ohjeet soveltuvin osin (rikosseuraamus.fi)

Vastuuopettaja

Yliopettaja Johanna Hietapakka

Laajuus: 2 op
Ajoitus: Teoriajakso 2

Opintojakson tavoitteet

• tuntee käytössä olevat yhdyskuntaseuraamukset,
• tietää, miten yhdyskuntaseuraamuksia toteutetaan rikosseuraamuslaitoksella,
• tuntee tukipartiotyön tarkoituksen ja tehtävän,
• ymmärtää yhdyskuntaseuraamusten merkityksen osana rikosseuraamuslaitoksen tavoitteiden toteuttamista.

Sisällöt

• mitä yhdyskuntaseuraamustyö on
• yhdyskuntaseuraamusten kehitys Suomessa
• yhdyskuntaseuraamukset ja niiden toteuttaminen käytännössä
• yhdyskuntaseuraamukset ja rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttaminen
• yhdyskuntaseuraamustoimistolla tehtävä työ
• tukipartion ohjaajan tehtävät
• rikosasioiden sovittelu

Opintojakson arviointi

Oppituntitehtävät
Oppimistehtävä
Arviointiasteikko hyväksytty – hylätty

Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali

Verkkomateriaali.
Yhdyskuntaseuraamuksiin liittyvät lait ja asetukset (finlex.fi, edilex.fi).
Hartoneva, A., Mohell, U., Pajuoja, J. ja Vartia, M. Yhdyskuntaseuraamukset ja vankeus. 2015 (Soveltuvin osin).
Opettajan osoittama materiaali.

Vastuuopettaja

Otso Lapinleimu

Turvallisuuden ja valvonnan osaamisalue sisältää vuorovaikutuksen ja vangin tuntemuksen näkökulman, järjestystä ja turvallisuutta ylläpitävät tehtävät sekä toiminnan erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa. Vartijan tehtävien hoito edellyttää vuorovaikutuksen, valvonnan, rikostorjunnan ja voimankäytön perusosaamista.

Turvallisuustehtävien hoitamisen perustana ovat vangin tuntemus ja tiedon hankinta eri työtilanteissa. Vankilassa vuorovaikutus on erityisen vaativaa, koska ohjauksen kohteena on usein moniongelmainen henkilö, jonka arvot saattavat erota huomattavasti työntekijän omasta arvomaailmasta. Neuvonnan ja ohjauksen haasteellisuutta lisää se, että vangit edustavat eri kansallisuuksia, kulttuureja ja uskontoja. Vankeusrangaistuksen yksi haittavaikutus on passivoituminen ja tämän myötä elämänhallintataitojen heikkeneminen. Neuvonnan ja ohjauksen keskeinen tarkoitus onkin vangin oman aktiivisuuden tukeminen.

Valvonta voi olla sekä fyysistä että teknisin välinein toteutettua. Siihen kuuluvat muun muassa vankien, heidän hallussaan olevan omaisuuden ja käytössään olevien tilojen tarkastaminen sekä vankien ulkopuolisten yhteyksien valvonta.

Häiriöiden ennaltaehkäisemiseksi vartija ja ohjaaja luovat fyysisesti ja sosiaalisesti turvalliset olosuhteet tutkintavankeuden ja rangaistuksen suorittamiselle. Heidän tehtävänään on torjua häiriöitä, järjestysrikkomuksia ja rikoksia säännöllisen vuorovaikutuksen ja tarkastustoiminnan avulla yhteistyössä muiden vankilan virkamiesten ja turvallisuusviranomaisten kanssa.

Osaamisalueen tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut hallitsee rikosseuraamusalan valvonnan ja turvallisuuden perustehtävät erilaisissa toimintaympäristöissä. Niihin kuuluvat mm. avoimet ja suljetut vankilat, tukipartiotoiminta sekä saattotehtävät. Hän osaa ottaa huomioon työssään turvallisuuteen ja valvontaan liittyvän lainsäädännön. Hän hallitsee itsepuolustuksen ja voimakeinojen käytön perusteet sekä toimii ensiapu-, palo- sekä pelastuskoulutuksen edellyttämillä tavoilla. Kaikissa tehtävissään hän osaa toimia oikeudenmukaisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen.

Tutkinnon suorittanut osaa tarvittaessa käyttää voimakeinoja, voimankäyttö- ja sitomisvälineitä ammattitaitoisesti sekä vastuullisesti. Hänellä on taito tehdä ratkaisuja ja toimia niin, että tarve turvautua voimakeinoihin vähenee tai poistuu. Tutkintokoulutus antaa oikeuden käyttää vankilassa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymiä ja koulutuksessa läpikäytyjä voimankäyttö- ja sitomisvälineitä.

Tutkinnon suorittanut tutustuu vankilan tyypillisiin erityistilanteisiin ja niiden torjuntaan. Hänellä on valmiudet käyttää erilaisia verbaalisia ja nonverbaalisia keinoja, turvaamistoimenpiteitä sekä oikein mitoitettuja voimakeinoja. Hän hallitsee ammatillisen toimimisen voimankäyttö- ja hätävarjelutilanteissa. Hän osaa turvata vankilassa tehtyjen rikosten tutkinnan ja siihen liittyvät alkutoimet.

Laajuus: 3 op
Ajoitus: Teoriajakso 1

Opintojakson tavoitteet

• osaa käyttää erilaisia rikosseuraamusalalla käytössä olevia turvajärjestelmiä ja tuntee niiden toimintaperiaatteet ja raportoi erilaisissa vika-, häiriö- ja ongelmatilanteissa,
• tunnistaa kokonaisturvallisuuden osa-alueet ja ymmärtää turvallisuuden hallintaan liittyvät perus-periaatteet ja
• tunnistaa työympäristöön liittyvät turvallisuusriskit ja osaa toimia ne huomioiden.

Sisällöt

• tele- ja turvatekniikka
• läpivalaisukoulutus
• työturvallisuus ja vankilarikollisuus
• turvallisuusjohtaminen, turvallisuuden osa-alueet ja riskienhallinta
• rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusstrategia ja linjaukset
• fyysisen/psyykkisen väkivallan kohtaaminen vankilassa ja jälkipuinti (TUVA-vartija)
• kriisiviestintä
• vankivalokuvaus ja henkilötuntomerkit
• maksukorttijärjestelmä

Opintojakson arviointi

Arviointiasteikko 0–5

Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Junninen, Mika. Suomalaisten vankiloiden turvallisuus. RSKK. Julkaisuja 5/2008.
Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano (2.uud.p). RSKK. Oppikirja 1/2016.
Paasonen, Jyri: Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuden ja valvontatyön ulkoinen arviointi. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2021.
Holopainen, Jari-Pekka: Selvitys Rikosseuraamuslaitoksen kyvystä vastata järjestäytyneen rikollisuuden asettamiin haasteisiin. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 3/2021.
Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusstrategia ja linjaukset (voimassa olevat).
Työturvallisuuslaki.
Vankeuslaki ja sitä tarkentavat asetukset.
Tutkintavankeuslaki ja sitä tarkentavat asetukset.
Rikosseuraamuslaitoksen määräykset ja ohjeet (rikosseuraamus.fi).
Opintojaksolla jaettava materiaali.

Vastuuopettaja

Antti Hamari

Laajuus: 3 op
Ajoitus: Teoriajakso 1

Opintojakson tavoitteet

• suorittaa erilaisia tilatarkastuksia,
• suorittaa tila-, turva- ja henkilöntarkastuksia ammattieettisesti, ihmisarvoa kunnioittaen,
• toimia tarkastusryhmän jäsenenä erityistarkastuksessa,
• kirjoittaa raportteja asiallisella, selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä,
• ymmärtää arkaluontaisen vihjetiedon vastaanottamisen ja käsittelemisen työssään,
• ymmärtää toimissaan maalittamisen ja siltä suojautumisen,
• ymmärtää tarkastustoiminnan osana päihdevalvontaa ja laitosturvallisuutta,
• ymmärtää turvallisen työotteen ja toteuttaa sitä toiminnassaan ja
• ymmärtää tutkinnan turvaamisen ja osaa toteuttaa sitä tarvittavissa tilanteissa.

Sisällöt

• erityistarkastus
• raportointi
• tilatarkastukset
• turva- ja henkilöntarkastukset, henkilönkatsastus
• tutkinnan turvaaminen
• vankila-aikaisten rikosten ennaltaehkäisy ja arkaluontoisen tiedon vastaanottaminen sekä käsittely
• vartijan perustyötä ohjaava normisto

Opintojakson arviointi

Arviointiasteikko 0–5

Kirjallisuus ja / tai muu lähdemateriaali
Eurooppalaiset vankeinhoitosäännöt. Rikosseuraamuslaitos 2021.
Oikarinen, Juho. Näkökulmia ja kokemuksia arkaluontoisen vankitiedon hankinnasta. RSKK. Opinnäytetyö 2016.
Rikosseuraamuslaitoksen ohje henkilöntarkastuksesta 1/004/2015.
Rikosseuraamuslaitoksen menettelytapaohje vankitietojärjestelmän ilmoituksista 5/004/2017.
Tutkintavankeuslaki luvut 11, 12 sekä niitä täsmentävä normisto.
Vankeuslaki luvut 16, 17 sekä niitä täsmentävä normisto.
Yhdistyneiden kansakuntien vankeinhoidon vähimmäissäännöt. Rikosseuraamuslaitos 2017.

Vastuuopettaja

Eero Komulainen

Laajuus: 2 op
Ajoitus: Teoriajakso 1

Opintojakson tavoitteet

• hallitsee valvontatoimenpiteet ja osaa suorittaa ulkopuolisten yhteyksien valvontaa,
• osaa toimia asunto-osastolla ja kuljetuksissa ammattieettisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen,
• hallitsee turvaamistoimenpiteet ja osaa toimia niissä ammattieettisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen ja
• tunnistaa kurinpitoprosessin vaiheet ja tuntee kurinpitorangaistukset.

• vastaanotto, päihdevalvonta ja vangin perehdyttäminen
• kurinpito
• turvaamistoimenpiteet
• vanginkuljetus ja saattovartiointi
• tapaamiset, kirjeet, puhelut, poistumisluvat

Opintojakson arviointi

Arviointiasteikko 0 – 5

Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano (2.uud.p). RSKK. Oppikirja 1/2016.
Junninen, Mika: Suomalaisten vankiloiden turvallisuus. RSKK. Julkaisuja 5/2008.
Paasonen, Jyri: Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuden ja valvontatyön ulkoinen arviointi. Rikosseuraamus-laitoksen monisteita 2/2021.
Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusstrategia ja linjaukset (voimassa olevat).
Päihdevalvonnan opas. Rikosseuraamusalan käsikirjoja 2/2008.
Vankeuslaki ja sitä tarkentavat asetukset.
Tutkintavankeuslaki ja sitä tarkentavat asetukset.
Rikosseuraamuslaitoksen määräykset ja ohjeet (rikosseuraamus.fi).
Opintojaksolla jaettava materiaali.

Vastuuopettaja

Antti Hamari

Laajuus: 8 op
Ajoitus: Teoriajakso 1 ja 2

Opintojakson tavoitteet

• osaa kriisi- ja konfliktitilanteiden ratkaisussa ja estämisessä käytettävät yleisimmät vaihtoehtoiset keinot ja suunnitelmamallit sekä osaa valita ja soveltaa niitä,
• suoriutuu ryhmän jäsenenä ja osaa selittää johtosuhteet sekä osaa puhua, puhuttaa ja käskyttää kriisi- ja konfliktitilanteissa,
• suhteuttaa toimintansa vaativissa tilanteissa ja ymmärtää viranomaisyhteistyön merkityksen sekä kommunikoida VIRVE-päätelaitteella,
• tunnistaa voimankäyttöä ja voimankäyttövälineitä säätelevän normiston sekä virkamiehen aseman sekä tekee ratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta turvautua voimakeinoihin ja
• hallitsee perustiedot ensiavusta, paloturvallisuudesta ja osaa käyttää alkusammutuskalustoa.

Sisällöt

• tilanteiden ja toiminnan juridinen perusta
• ongelmatilanteiden ennakointi
• voimankäyttötilanteiden arvioiminen ja aggressiivisen henkilön rauhoittaminen
• voimankäytön taktiikka
• vaativien ja yhteistoimintatilanteiden johtamisen merkitys ja ryhmätoiminta
• voimankäyttöä, hätävarjelua, turvaamistoimenpiteitä, pakkotilaa, yleistä kiinniotto-oikeutta ja voimankäyttövälineitä säätelevät normit
• OC-sumuttimen, teleskooppipatukan ja etälamauttimen käyttäjäkoulutus: välineiden esittely, edut ja haitat, ominaisuudet, perustekniikat, mahdollinen altistuminen ja ensiapu, välineestä luopuminen/välineen vaihto, välineen riiston esto, sovelletut harjoitukset sekä simuloidussa uhkatilanteessa toimiminen
• koirakon toiminta vankilassa
• ensiapu 1 -kurssi
• vankilan paloturvallisuus
• toiminta palotilanteessa ja sellistä pelastaminen
• pelastussuunnitelmat

Opintojakson arviointi

Kriisi- ja konfliktitilanteet: Kirjalliset yksilö- ja/tai ryhmätestit, osaamisen näytöt, toiminnalliset testit sekä oppimistehtävät.
Ensiapu ja palosuojelu: Käytännön testit ja kirjallinen testi.
Arvosana muodostuu kirjallisten ja toiminnallisten testien sekä oppimistehtävien pohjalta.
Arviointiasteikko 0 – 5 (0 = hylätty)

Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali

Halonen, Jukka ja Lampinen, Marko: Voimankäytön taktiikasta. VHT-tutkielma. VHKK 2005.
Tekijöiden päivittämä versio 2010.
Hattuniemi, Asko ja Haapalainen, Esa: Vankeinhoidon fyysisen itsepuolustuksen ja voimakeinojen käytön perustekniikkaa. Tukimateriaalia kouluttajille. CD-ROM. VHKK 2005.
Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano (2.uud.p). RSKK. Oppikirja 1/2016.
Sisäministeriö. Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma 2019-2023. Sisäministeriön julkaisu 2020:1.
Vankeuslaki, tutkintavankeuslaki, rikoslaki ja pakkokeinolaki sekä niitä täsmentävä normisto sekä muut Rikosseuraamuslaitoksen määräykset ja ohjeet (rikosseuraamus.fi).
Muu oppitunneilla jaettu materiaali.

Vastuuopettaja

Vesa Jäntti

Laajuus: 5 op
Ajoitus: Teoriajakso 1

Opintojakson tavoitteet

• osaa tarvittaessa puolustaa itseään ja muita,
• käyttää voimakeinoja ja tähän opintojaksoon kuuluvia Rikosseuraamuslaitoksen voimankäyttö- ja sitomisvälineitä ammatillisesti ja vastuullisesti,
• tekee ratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta turvautua voimakeinoihin ja
• ottaa huomioon oman ja muiden turvallisuuden kannalta oleelliset asiat.

• toiminta yksin, pareittain ja ryhmässä, perustekniikkaa ja taktiikkaa
• itsepuolustus: asennot ja liikkuminen, etäisyyden pitäminen, kaatumistekniikat, torjunnat, irrottautumis- ja vapautumisotteet
• voimakeinojen käyttö: haltuunotto, kaadot ja maahanviennit, hallinta- ja kuljetusotteet sekä turvatarkastus
• voimankäyttö- ja sitomisvälineiden käyttö: käsiraudat, henkilön sitomiseen tarkoitetut muoviset siteet, suojakilpi, patukka ja teleskooppipatukka

Arviointimenetelmät ja arviointi

Osaamisen näytöt: Itsepuolustusnäyttö, voimankäyttönäyttö 1 (voimankäyttö yksin ja parityöskentelynä) ja voimankäyttönäyttö 2 (ryhmätoiminta)
Opintojakson hyväksytty suorittaminen vaatii opiskelijalta aktiivista osallistumista opetukseen sekä näyttöjen ja testin läpäisemistä hyväksytysti
Arviointiasteikko hyväksytty / hylätty

Vastuuopettaja

Opettaja Asko Hattuniemi

Laajuus: 4 op
Ajoitus: Teoriajakso 2

Opintojakson tavoitteet

• tunnistaa dynaamisen turvallisen keskeiset elementit,
• suhteuttaa omaa toimintaa ympäröivään työskentelykulttuuriin,
• tulkitsee ihmisen käyttäytymisen lainalaisuuksia,
• tulkitsee asiakkaan palveluntarvetta ja ohjaa asiakasta soveltuvien palveluiden piiriin ja
• arvioi vankia koskevan päätöksenteon ottaen huomioon turvallisuusnäkökohdat.

• vankituntemus ja vangin kanssa työskentely
• dynaamisen turvallisuuden tausta, tavoitteet ja merkitys
• lähityön kehitys ja tavoitteet
• uhkaavan henkilön kohtaaminen
• verbaalinen ja non-verbaalinen vuorovaikutus
• turvallisuusnäkökohdat poistumislupa- ja tapaamisasioissa sekä valvotun koevapauden suunnittelussa

Opintojakson arviointi

Arviointiasteikko 0–5

Kirjallisuus ja / tai muu lähdemateriaali
Mönkkönen, K. 2018. Vuorovaikutus asiakastyössä: asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus. Soveltuvin osin.
Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuslinjaukset.
Ylisassi, H., Seppänen, L., Uusitalo, H., Kalavainen, S., & Piispanen, P. 2016. Aktivoiva lähityö:
Vankiloiden valvonta- ja ohjaushenkilöstö vuorovaikutuksellista lähityötä kehittämässä. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja, 2/2016.
Muu opettajan osoittama materiaali.

Vastuuopettaja

Ritva Vähäkoski

Lähityöllä tarkoitetaan aktiivista, vuorovaikutuksellisuuteen perustuvaa työskentelyä vankien tai yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kanssa. Vuorovaikutukselliseen työskentelyotteeseen kuuluu vankien ohjaaminen työssä, opinnoissa, harrastuksissa, arjen kohtaamistaidoissa ja muissa vankilan toiminnoissa. Osana lähityötä vankeja opastetaan ja avustetaan niin vankilan sisäisten kuin ulkopuolistenkin käytännön asioiden hoitamisessa. Työntekijät ohjaavat vankeja esimerkiksi poistumislupiin ja vapauteen valmistautumiseen liittyvissä asioissa. Vuorovaikutuksellisessa työskentelykulttuurissa työntekijät voivat hakeutua omien kiinnostusten ja vahvuuksien mukaan esimerkiksi ohjaamaan uusintarikollisuutta madaltavia ohjelmatoimintoja, olla mukana valmentamassa vankeja työ- tai koulutustoiminnassa tai olla osana vankien päihdekuntoutus-toimintaa.

Rangaistusajan suunnitelmallinen toteuttaminen on keskeinen osa vuorovaikutuksellista työskentelyä. Jotta työntekijät voivat kannustaa ja motivoida vankia rangaistusajan suunnitelman täytäntöönpanossa, on ensisijaisen tärkeää sujuva yhteistyö vankilan koko henkilöstön sekä niiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa, joilla on merkitystä vangin vapautumisen kannalta. Kuntoutus ja ohjaus edellyttävät rangaistusajan suunnittelun perusteiden tuntemusta ja vaikuttavan lähityön menetelmien (esim. motivoiva keskustelu) osaamista.

Yksilön kehityksen lainalaisuuksien tunteminen auttaa ymmärtämään kehitystaustan vaikutusta myöhempään käyttäytymiseen. Ryhmäilmiöiden tuntemus antaa valmiudet tulkita työyhteisössä tapahtuvia tilanteita. Lisäksi vankilaan joutuminen vaikuttaa yksilöön itseensä, vankeuteen ja vankiyhteisöön sopeutumisessa. Kuntoutus ja ohjaus edellyttävät, että työntekijät tietävät perustiedot rikollisuuden syistä, seurauksista ja kontrollivaikutuksista. Lisäksi kuntoutus- ja ohjaustehtävissä toimivan tulee tunnistaa mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä toimia ammatillisesti niiden edellyttämällä tavalla. Rangaistukseen tuomittujen sosiaalisten olosuhteiden (esim. perheen) ja niitä säätelevien tekijöiden tietämys on edellytys uusien rangaistusmuotojen täytäntöönpanossa.

Osaamisalueen tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut osaa motivoida, ohjata ja tukea vankia kuntoutusprosessissa seuraamalla aktiivisesti vangin rangaistusajan suunnitelman mukaista työskentelyä. Hänellä on valmiudet toimia moniammatillisen ryhmän jäsenenä ja tunnistaa omat ammatilliset rajansa. Hän ymmärtää myönteisen vuorovaikutuksen merkityksen osana laadukasta työskentelyä ja hän osaa käyttää erilaisia vuorovaikutuskeinoja käytännön työssä. Tutkinnon suorittanut osaa tukea vangin selviytymistä ja integraatiota yhteiskuntaan, hän tunnistaa vangin psyykkiset kriisit sekä päihde- ja mielenterveysongelmat ja osaa ohjata tämän hoitoon.

Laajuus: 4 op
Ajoitus: Teoriajakso 2

Opintojakson tavoitteet

• tunnistaa erilaisia ryhmäilmiöitä,
• toteuttaa ammatillista vuorovaikutusta erilaisten asiakkaiden kanssa,
• tunnistaa oman institutionaalisen roolinsa ja sen vaikutukset vuorovaikutukseen.

Sisällöt

• ryhmäilmiöt
• naiserityisyys: naiset rikoksentekijöinä ja uhreina
• nuoret vangit
• radikalisaatio ja väkivaltainen ekstremismi
• monikulttuurisuus
• lapsi- ja perhetyö
• JR-vangit

Opintojakson arviointi

Arviointiasteikko 0–5

Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Kopakkala, A. 2005. Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita.
Muu opettajan osoittama materiaali.

Vastuuopettaja

Hannu Kiehelä

Laajuus: 5 op
Ajoitus: Teoriajakso 2

Opintojakson tavoitteet

• ymmärtää miten rikollisuutta tutkitaan,
• tuntee rikollisuuteen liittyviä keskeisiä piirteitä ja
• osaa yhdistää rikoksentekijän kanssa tehtävän työn laajempaan teoriapohjaan.

Sisällöt

• rikollisuus ja poikkeavuus
• kriminologian synty ja kehitys
• rikollisuuden syyt
• suomalainen rikollisuus
• rikollisuuteen vaikuttaminen ja siitä irrottautuminen

Opintojakson arviointi

Arvosana muodostuu hyväksytyistä oppimistehtävistä ja tentin arvosanasta.
Arviointiasteikko 0 – 5

Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali

Laine, Matti. Kriminologia ja rankaisun sosiologia. Tietosanoma Oy, 2014. Soveltuvin osin.
Rikollisuustilanne. Viimeisin laitos. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Soveltuvin osin.
Kivivuori, Janne et al. Kriminologia – rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Gaudeamus 2018. Soveltuvin osin.
Muu opettajan jakama materiaali.

Vastuuopettaja

Olli Kaarakka

Laajuus: 4 op
Ajoitus: Teoriajakso 2

Opintojakson tavoitteet

Opiskelija

• ymmärtää rangaistusajan suunnitelmallisen toteuttamisen lainsäädännölliset lähtökohdat,
• ymmärtää rikollisen käyttäytymisen yksilöpsykologisia lähtökohtia sekä tuntee oikeuspsykologisen arvioinnin perusteet rikollisen käyttäytymisen arvioinnissa,
• ymmärtää perusteet, kuinka tuomitulle laaditaan yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma riski- ja tarvearvioon perustuen,
• osaa käyttää rangaistusajan suunnitelmaa tavoitteellisessa työskentelyssä tuomitun kanssa, osaa ohjata ja tukea tuomittua edistämään rangaistusajan suunnitelman toteutumista,
• ymmärtää rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden kokonaisseurannan periaatteet ja osaa arvioida tuomitun edistymistä rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden, tavoitteiden suuntaisen toiminnan ja arkipäivän havaintojen perusteella itsenäisesti ja osana moniammatillista työryhmää ja
• ymmärtää valvotun koevapauden lähtökohdat.

Sisällöt

• moduuli 1: rangaistusajan suunnitelmat ja lainsäädäntö: vankeuslaki, valtioneuvoston asetus vankeudesta 548/2015 ja EOA:n kantelut rangaistusajan suunnitelmalliseen toteuttamiseen liittyen
• moduuli 2: rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttaminen: arvioinnista kuntoutukseen
• moduuli 3: rangaistusajan suunnitelmien seuranta: tavoitteiden edistymisen kokonaisseuranta; toiminnan toteutumisen seuranta; arkipäivän havainnot
• moduuli 4: valvottu koevapaus

Jokainen moduuli sisältää useita tehtäviä, jotka tehdään itsenäisesti. Kaikki tehtävät tulee palauttaa määräpäivään mennessä.

Opintojakson arviointi

Opintojakson arvosana muodostuu neljän moduulin tehtävien arvosanojen keskiarvona

Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Opettajan osoittama materiaali (kirjallisuus/materiaali on kuvattu kussakin moduulissa).
Vankeuslaki.
Valtioneuvoston asetus 548/2015 vankeudesta.
EOA:n kantelut rangaistusajan suunnitelmalliseen toteuttamiseen liittyen.

Vastuuopettaja

Nina Nurminen

Laajuus: 2 op
Ajoitus: Teoriajakso 2

Opintojakson tavoitteet

Opiskelija

• ymmärtää Rikosseuraamuslaitoksessa toteutettavan ohjelmatyön perusteet,
• tunnistaa vankiloissa toteutettavat ohjelmat ja niiden merkityksen vangin kuntoutusprosessissa ja
• osaa soveltaa ohjelmatyön perusteita rikoksesta tuomitun kanssa tehtävässä lähityössä.

Sisällöt

• moduuli 1: ohjelmatyön taustalla vaikuttavat teoriat
• moduuli 2: rikosseuraamuslaitoksessa toteutettavat ohjelmat

Opintojakson arviointi

Opintojakson arvosana muodostuu kahden moduulin tehtävien arvosanojen keskiarvona.
Arviointiasteikko 0 – 5 (0 = hylätty)

Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Ohjelmatyön linjaukset vuosille 2021-2024 (Tuija Muurinen ja Tiina Vogt-Airaksinen, Diaarinumero 4/400/2021, Julkinen).
Tyni, S. Vankeinhoidon vaikuttavuus. Onko kuntoutukselle tilastollisia perusteita? Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2015.
Tyni, S. Vankien Uusintarikollisuus vuosina 2000–2012 ja vankeuslain kokonaisuusuudistuksen uusintarikollisuusvaikutukset. Oikeus 2020 (49); 1: 47-73.
Tyni, S & Aaltonen, M. Vankeusaikaisten kuntoutusohjelmien vaikutusarvioinnit ja arvioitavuus. Kriminologia (Kriminologia 1/2021).
Opettajan osoittama materiaali.

Vastuuopettaja

Sonja Holopainen

Laajuus: 2 op
Ajoitus: Teoriajakso 2

Opintojakson tavoitteet

• ymmärtää traumatietoisen työotteen merkityksen,
• tuntee mielenterveyden keskeisen lainsäädännön ja mielenterveyspalvelut,
• tunnistaa yleisimmät mielenterveyshäiriöt ja niiden arviointivälineet,
• ymmärtää rikoksesta tuomitun psyykkiset kriisit ja osaa soveltaa tietoa lähityössä,
• tunnistaa ja osaa ohjata rikoksesta tuomitun mielenterveyspalveluihin ja
• ymmärtää itsemurhien ehkäisyn merkityksen ja soveltaa tietoa vangin kohtaamisessa.

Sisällöt

• moduuli 1: mielenterveyden häiriöt ja niiden arviointi sekä hoito
• moduuli 2: mielenterveystyö rikosseuraamusalalla
• moduuli 3: itsemurhien ehkäisy
• moduuli 4: omahoito-ohjelmat

Opintojakson arviointi

Opintojakson arvosana muodostuu neljän moduulin tehtävien arvosanojen keskiarvona.
Arviointiasteikko 0 – 5 (0 = hylätty)

Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Enberg-Viljakainen, N, Haapa-aho, E & Valkiala, P. YAMK opinnäytetyö 2020. Vankien mielenterveyden edistäminen. Diakonia-ammattikorkeakoulu 2020.
Itsemurhien ehkäisy ja kiireellisen hoidon tarpeen arviointi rikosseuraamusalalla. Rikosseuraamuslaitos 2014.
Saari, S., Kantanen, I., Kämäräinen, L., Parviainen, K., Valoaho, S. & Yli-Pirilä P. (toim.).
Hädän hetkellä. Psyykkisen ensiavun opas. Duodecim ja Punainen risti, 2009.
Nordling, E. & Toivio, T. Mielenterveyden psykologia. Edita, 2013. Soveltuvin osin.
Mielenterveystyötä koskeva lainsäädäntö.
Opettajan osoittama materiaali.

Vastuuopettaja

Sonja Holopainen

Laajuus: 5 op
Ajoitus: Teoriajakso 1 ja 2

Opintojakson tavoitteet

• soveltaa motivoivan keskustelun teoriaa lähityössä,
• käyttää motivoivan keskustelun menetelmiä ammatillisena työvälineenä,
• hyödyntää motivoivan keskustelun periaatteita ja menetelmiä lisätäkseen rikoksesta tuomitun valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan ja
• reflektoi omaa työskentelyään vuorovaikutussuhteessa.

Sisällöt

• motivoivan keskustelun teoria
• motivoivan keskustelun periaatteet ja menetelmät
• muutosvaihemalli ja sen merkitys vuorovaikutuksessa

Opintojakson arviointi

Oppimistehtävät arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty.
Arviointiasteikko 0 – 5 (0 = hylätty)
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Koski-Jännes, A., Riittinen, L. & Saarnio, P. 2008. Kohti muutosta. Tammi.
Miller, W. & Rollnick, S. 2013. Motivational interviewing – helping people change. The Guilford Press.
Oksanen, J. 2014. Motivointi työvälineenä. PS-kustannus.
Opettajan osoittama materiaali.

Vastuuopettaja

Sonja Holopainen

Laajuus: 2 op
Ajoitus: Teoriajakso 2

Opintojakson tavoitteet

• tuntee päihdepalvelujärjestelmän sekä keskeisen lainsäädännön,
• tietää yleisimmät päihteet ja osaa soveltaa tietoa lähityössä,
• tunnistaa keskeisimmät päihdeongelmat ja niiden arviointivälineet ja
• tunnistaa ja osaa ohjata rikoksesta tuomitun päihdepalveluihin.

Sisällöt

• moduuli 1: päihteet
• moduuli 2: keskeiset päihteiden käytöstä aiheutuvat ongelmat ja haitat yksilölle ja yhteiskunnalle
• moduuli 3: päihdetyö rikosseuraamusalalla
• moduuli 4: päihteiden käytön puheeksi otto -menetelmä

Jokainen moduuli sisältää tehtäviä, jotka tehdään itsenäisesti. Kaikki tehtävät tulee palauttaa määräpäivään mennessä.

Opintojakson arviointi

Opintojakson arvosana muodostuu neljän moduulin tehtävien arvosanojen keskiarvona.
Arviointiasteikko 0 – 5 (0 = hylätty)

Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Käypähoitosuositukset
Puheeksiottomenetelmäohjaajan käsikirja.
Päihdetyötä koskeva lainsäädäntö
Opettajan osoittama materiaali.

Vastuuopettaja

Sonja Holopainen

Ajoitus: Teoriajakso 1

Opintojakson tavoitteet

• tietää keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden anto-oikeudet ja tietää mikä ero on lääkkeen antamisella ja lääkkeen jakamisella ja ymmärtää lääkehoidon vastuukysymykset vartijan ja sairaan-hoitajan tehtävien välillä,
• tuntee PKV-lääkkeiden ominaisuudet, käyttö-, yhteis- ja haittavaikutukset sekä mahdolliset vaara- ja väärinkäyttötilanteet,
• tietää suun kautta annettavien eri lääkemuotojen ominaisuudet ja keskeisten vankilassa käytettä-vien lääkeaineiden vaikutustavat ja
• toteuttaa lääkkeen antamisen vankipotilaalle (henkilöllisyyden todentaminen, oikea antotapa ja antoajankohta).

Sisällöt

• lääkehoidon säädökset ja vastuukysymykset
• lääkemuodot ja antotavat
• mitä osaamista lääkkeen antaminen edellyttää – vankilaan liittyvät erityishaasteet
• yleisimpien kansansairauksien lääkkeet ja lääkehoito
• lääkkeiden vahvuudet ja lääkelaskujen perusteet
• psykiatrinen lääkehoito
• PKV-lääkkeet, luvat ja toimintatavat
• lääkkeet päihteenä, päihdetyön lääkkeet

Opintojakson arviointi

Arviointiasteikko hyväksytty – hylätty
Näyttö hyväksytty − hylätty
Kirjallisuus ja muu oppimateriaali
Opettajan osoittama materiaali

Vastuuhenkilö

Heli Niskanen